757 päivää...
tja!

täällä ollaan taas, tai ollaan oltu jo muutamia viikkoja... joo sori vaan mutta ei olla ehditty tosiaan kirjoitella tänne blogiin ku on noi kouluhommat vieneet niin tolkuttomasti aikaa! mutta toisaalta noi on tekosyitä taas, ehkä me ei vaan olla jaksettu! mutta juu nyt on tapahtunut niin kauheesti taas kaikkea että en tiiä mistä aloittaa...
lähdetään siitä että me palattiin tänne ruotsin pariisiin 17. päivä syyskuuta eli kaksi viikkoa myöhässä, jos verrataan siihen viime vuotiseen. oltiin nimittäin vieraina meidän kavereiden maijan ja mikin häissä ja hyvät häät olikin! kiitos maija ja mikki niistä! mä kun oon viimeksi ollut häissä kolmivuotiaana, niin oli ihan mahtavaa päästä kahdenkymmenenvuoden tauon jälkeen katsomaan miten hääjuhlat on muuttuneet (niinku muka muistaisin jotain niistä ensimmäisistä häistä...) mutta anyways oli kyllä kivaa!
no sitten ku vihdoin päästiin tänne niin elämä on taas palannut uomilleen, kaikki oli niinkuin ennenkin! me mummouduttiin ja mökkiydyttiin! mutta kuinka helpottavaa ja rauhoittavaa onkaan olla neljän seinän sisässä, käydä vähän lenkkeilemässä ja juoda viikonloppuisin viiniä! aah, sitä ihanuutta! no mutta kohta meidän kupla puhkeaa, sillä nyt teille kaikille tiedoksi hyvät ystävät, että meidän kolme vuotta on nyt luultavasti jäämässä kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. juttu on nimittäin niin että ensi keväänä meillä on jäljellä enää yksi valinnaiskurssi ja lopputyö. ja muutama viikko sitten saatiin kuulla että valinnaiskurssin voi suorittaa myös harjoitteluna! wuhuu! mähän olin ihan innoissani siitä ettei tartte enää lukee mihinkään tenttiin ensi keväänä, mutta myös siitä että vihdoinkin pääsee oikeesti maistamaan sitä alaa, mihin tässä on nyt viimeiset vuodet tähdännyt! joten me j:n kanssa ollaan nyt aikalailla sellasissa tunnelmissa että järkevintä on se harjoittelu suorittaa suomessa ja sitä myöden myös lopputyö... joten näillä näkymin me muutetaan suomeen takaisin jo tammikuun lopulla! käääääääk!
nyt te varmasti hihkutte innosta (tai sitten ette, mitä en yhtään ihmettele...), mutta on tää kyllä haikeaakin! me ollaan hiukan puulla päähän lyötyjä siitä että tää kolme vuotta loppuukin luultavasti lyhyeen... mutta eipäs nyt enempää puhuta siitä vaan siitä että meillä on nyt vielä ainakin se lähes neljä kuukautta jäljellä!
kaksi päivää sitten meidän elämä heitti hieman kuperkeikkaa, mutta toisella tavalla kuin edellisessä kappaleessa... nimittäin meidän avoelämä muuttui perhe-elämäksi! meille tuli hauva! juu siis luitte oikein, hauva, ei vauva! se on tollanen pieni ja pötköinen mäyräkoira, mutta kuitenkin välillä aika äijä, ate kahdeksan vee! melko vekkuli kaveri täytyy kyllä sanoa! siitä saatte varmasti lukea myöhemmin enemmän, mutta sen verran kerrottakoon että se on kakannut tänään viisi kertaa! eikö se niin mene että jos ihmiset saa vauvan ei puheet pyöri muussa kuin kakkavaipoissa, joten meille on käynyt vähän niin...;) ihanaa tää perhe-elämä!!
mutta joo nyt mä oon kyllä selitelly niin paljon että on aika jättää j:llekin jotain kerrottavaksi! mutta viikonlopun aikana me yritetään laittaa kuvia meidän hauvasta ja tietenkin meistä itsestämme! jeeeeee! siihen asti näkemiin...
p.s unohdin sanoa että ensiviikon loppuna meille tulee vieraita, sillä jarkko ja meidän kaverit riikka ja kalle tulee ihastelemaan malmöä, köpistä ja mua(voitte sitten miettiä että kuka ihastelee ja mitä :)...)! niin kivaa!!! tervetuloa!!
-t-
1 Comments:
Mäyrikset on kyllä ihan parasta settiä, koomisen näkösiä, luonteikkaita ja tykkää ihmisistä. Onneks olkoon :-)
Skicka en kommentar
<< Home